Drotsi

Ruotsissa drotsi oli, jaarlin aseman lakkaamisen jälkeen, kuninkaan jälkeen arvossa korkein, ’Hirdin’ eli kuninkaan neuvoston ja hovin esimies sekä sijaishallitsija 1200-luvulle, mutta 1300-luvulta lähtien pelkkä arvonimi. Vuodesta 1614 drotsiksi nimitettiin Svean hovioikeuden presidenttiä, ja vuodesta 1634 myös oikeuslaitoksen ylintä valvojaa.

Magnus Gabriel de la Gardien kuoleman 1686 jälkeen drotsia ei nimitetty ennen Carl Axel Trolle Wachtmeisteria vuonna 1787. Wachtmeister oli paitsi drotsi myös kaikkien maan hovioikeuksien ylipresidentti (överpresident) ja siten koko oikeuslaitoksen päällikkö. Ruotsin vuoden 1809 vallankumouksen yhteydessä titteli drotsi lakkautettiin Ruotsissa ja oikeusministeristä tuli oikeuslaitoksen johtaja. Suomi joutui samana vuonna Venäjän tsaarin vallan alle Suomen sodan (1808–1809) seurauksena. Suomessa drotsin tilalle tuli prokuraattori, myöhemmin oikeuskansleri.

Suomessa tunnetuimpia drotseja olivat Pietari Brahe sekä Bo Joninpoika Grip. Bo Joninpojan läänityksenä oli koko Suomi ja kolmannes Ruotsia. Hänen perintöriitansa johti Albrekt Mecklenburgilaisen ja aatelin väliseen sotaan, jossa aateli turvautui Tanskan kuningatar Margaretaan, mikä taas johti Ruotsin valloitukseen ja Kalmarin unionin syntyyn. Bo Joninpojan aikana (1362) Suomi sai oikeuden lähettää edustajansa kuninkaanvaaliin ja tuli siten täysivaltaiseksi osaksi Ruotsia.