Hämäläis-Osakunta

Helsingin yliopiston osakunta
Hämäläis-Osakunta
vaakunakanta-alue
  
Perustettu1653
InspehtoriTiina Paunio[1]
(7.2.2020 alkaen)
KuraattoriAntonina Peltola
(1.4.2023–31.3.2025)

Joel Nummelin[1]
(vt. kuraattori 1.2.2024-31.5.2024)

Jäsenten lukumäärän. 1 100
(lv 2014–2015)[2]
OsoiteUrho Kekkosen katu 4-6 D
00100 Helsinki
Kotisivutwww.hamalais-osakunta.fi
Helsingin yliopiston osakunnat
Nylands | Eteläsuomalainen | Savolainen | Karjalainen | Hämäläis | Keskisuomalainen | Kymenlaakson | Åbo | Varsinaissuomalainen | Satakuntalainen | Wiipurilainen | Östra Finlands | Etelä-Pohjalainen | Vasa | Pohjois-Pohjalainen

Hämäläis-Osakunta (HO) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopiston suurin osakunta ja sen tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen.

Osakunnan alue

muokkaa

Hämäläis-Osakunnan alue sijaitsee Hämeen historiallisen maakunnan eteläosissa eli Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja eteläisessä Keski-Suomessa, mutta myös Satakunnan historiallisen maakunnan itäosassa, joka suurimmaksi osaksi muodostaa Pirkanmaan nykymaakunnan alueen. Sieltä Punkalaidun ei kuitenkaan kuulu osakunnan alueeseen, mutta toisaalta Etelä-Savosta kuuluu Pertunmaa.[3]

Joutsa, Jämsä ja Luhanka Keski-Suomesta sekä Kuhmoinen ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaalta ovat yhteistä aluetta Keskisuomalaisen Osakunnan kanssa. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano ja Sastamala Pirkanmaalta ovat yhteistä aluetta Satakuntalaisen Osakunnan kanssa. Somero Varsinais-Suomesta on yhteistä aluetta Varsinaissuomalaisen osakunnan kanssa.

Toiminta

muokkaa
Osakunnan lippu vuonna 1936. Museoviraston kokoelma.

Osakunnan toiminta keskittyy Hämäläisten taloon Helsingin Kamppiin Urho Kekkosen kadulla. Siellä osakuntalaisten käytössä on neljä kerrosta harrastus- ja ajanvietetiloja, kirjasto sekä oma opiskelijaruokala. Osakunnan kerhot järjestävät yleensä päivittäin toimintaa osakuntatalossa lukukausien aikana. Kesällä osakunnan toiminta siirtyy Hämeessä, Hausjärven Torholassa sijaitsevalle kesäpaikalle. Osakunnan juhlaperinteisiin kuuluvat marraskuussa vietettävien vuosijuhlien ohella keväisin vietettävät Hämäläiset pidot ja kesällä tehtävä, 1800-lopulta lähtien järjestetty Kesäretki. Hämäläis-Osakunta on myös vuodesta 1959 lähtien järjestänyt hiihtotapahtuman Hämeessä, Ilveshiihdon.

Kerhot ja valiokunnat

muokkaa

Hämäläis-Osakunnalla toimii parikymmentä kerhoa, joista jokainen on keskittynyt ylläpitämään oman aihepiirinsä harrastusmahdollisuuksia osakunnalla:

  • Juristikerho
  • Kirjallisuusseura
  • Kokkikerho
  • Hämäläis-Osakunnan Laulajat
  • Leffakerho
  • Luontokerho
  • Mimmikerho
  • Näytelmäkerho
  • Bittikerho
  • Boheemiseura
  • Ompeluseura
  • Pelikerho
  • POP-klubben
  • Raskaan musiikin nautiskelijat (HORna)
  • Reserviläiset (HORes)
  • SnookerHO
  • Hämäläis-Osakunnan Soittajat (HOS)
  • Taidekerho
  • Tanssikerho HOT-Dance
  • Viiniseura
  • Äijäkerho

Lisäksi osakunnalla on kuusi valiokuntaa, jotka tukevat osakunnan perustoimintoja:

  • Fuksivaliokunta – uusien jäsenten tutustuttaminen osakuntaan
  • Juhlavaliokunta – opiskelija- ja perinnejuhlien järjestäminen
  • Ohjelmavaliokunta – kulttuuri- ja liikuntaharrastuksien järjestäminen
  • Tilavaliokunta – osakunnan tilojen kunnosta huolehtiminen
  • Ulkoasiainvaliokunta – yhteydenpito ystävyysosakuntiin
  • Viestintävaliokunta – osakunnan asioista tiedottaminen

Virkailijat

muokkaa

Osakunnan arki pyörii pääosin vapaaehtoisten eli virkailijoiden voimin. Osakunnan päävirkailijoita ovat taloudenhoitaja, sihteeri ja toiminnanohjaaja. Päävirat ovat palkkiollisia luottamustoimia, joihin kuuluu päivystämistä osakunnan toimistolla. Osakunta valitsee vuosittain jäsenistöstään virkailijoiksi noin 80 muuta vapaaehtoista opiskelijaa[4] organisoimaan omaa osa-aluettaan osakuntatoiminnasta. Osakuntavirkoja ovat valiokuntien ja kerhojen puheenjohtajuudet sekä esimerkiksi valokuvaajan, saunamajurin ja lipunkantajan virat.

Ystävyysjärjestöt

muokkaa

Hämäläis-Osakunnalla on ystävyysjärjestöt Uppsalan, Lundin, Kaunasin ja Tarton yliopistoissa:[5]

Rahoitus

muokkaa

Hämäläis-Osakuntaa tukee taloudellisesti Hämäläisten ylioppilassäätiö, joka omistaa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan 1931 valmistuneen Hämäläisten talon, jonka tiloista suurta osaa vuokrataan ulkopuolisille.[6] Myös talon pohjakerroksessa sijaitseva Tavastia-klubi oli aiemmin osakunnan omistuksessa. Nykyään se on Suomen tunnetuin rock-klubi, jota johtaa Mari Hatakka.

Hämäläisten ylioppilassäätiö tukee lisäksi osakuntalaisia tarjoamalla vuokra-asuntoja sekä jakamalla stipendejä. Lisäksi säätiö ylläpitää Hämäläisten talossa kirjastoa ja opiskelijalounaita tarjoavaa Osakuntabaaria.

Henkilöitä

muokkaa

Inspehtoreja

muokkaa

Kuraattoreja

muokkaa

Kunniajäsenet

muokkaa

Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:

Muita tunnettuja entisiä osakuntalaisia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Virkailijat Hämäläis-Osakunta. Viitattu 24.4.2024.
  2. PÖYTÄKIRJA OSAKUNNAN HALLITUKSEN KOKOUKSESTA 12/2015 31.8.2015. Hämäläis-Osakunta. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 28.12.2015.
  3. Alue (Arkistoitu – Internet Archive) Liite 1, Säännöt, Toiminta, Hämäläis-Osakunta
  4. Virat (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Ystävyysosakunnat ulkomailla Hämäläis-Osakunta. Arkistoitu 11.3.2011. Viitattu 13.11.2012.
  6. HYS vuosikertomus 2018 hys.net. Viitattu 29.8.2019.
  7. Alenius, Jari et al.: ”Hämäläisten osakunta”, Kaikuja Hämeestä, s. 358. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-469-X.

Aiheesta muualla

muokkaa