Predikaattilogiikka

symbolisen logiikan osa-alue
(Ohjattu sivulta Predikaattikalkyyli)

Predikaattilogiikka on symbolisen logiikan osa-alue, jolla tutkitaan tietynlaisia formaalikieliä. [1] Predikaattilogiikka jakautuu ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikkaan ja korkeampien kertalukujen predikaattilogiikoihin. Jälkimmäisten kohdalta mielenkiinto kohdistuu yleensä vain toisen kertaluvun predikaattilogiikkaan.

Ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikka, joskus lyhyemmin pelkästään predikaattilogiikka, tutkii kieliä, jotka mallintavat luonnollisen kielen subjekti-predikaattimuodon lauseita, loogisia operaatioita näillä lauseilla sekä näiden lauseiden yleistyksiä. Mallintaminen voi olla kiinnostavaa esimerkiksi matemaattisista, filosofisista tai kielitieteellisistä syistä. Esimerkkinä muutama predikaattilogiikan lause ja vastine luonnollisessa kielessä.

1. Pii on positiivinen

2. Jos pii on ei-positiivinen, niin kuu on juustoa

3. Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia

Tarkempi kuvaus predikaattilogiikan kielestä löytyy alakohdasta syntaksi.

Toisen kertaluvun predikaattilogiikka ja korkeampien kertalukujen predikaattilogiikat eroavat ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikasta siinä, että jälkimmäisissä voidaan puhua olioiden ominaisuuksista (2. kl.), olioiden ominaisuuksien ominaisuuksista (3. kl.) ja niin edelleen.

Syntaksi

muokkaa

Syntaksi on se osa predikaattilogiikkaa, jossa kiinnostuksen kohteena ovat vain merkkijonot ja niiden ominaisuudet (ks. myös kalkyyli). Pelkästään syntaktisten piirteiden perusteella voidaan määritellä millaisia lauseet ovat ja millaista on pätevä päättely predikaattilogiikassa.

Aakkosto

muokkaa

Määritelmä. Predikaattilogiikan aakkosto koostuu seuraavistasymboleista:

MerkitysMerkintä
konnektiivit
sulkeet
kvanttorit
identiteettisymboli
relaatiosymbolit
funktiosymbolit
muuttujat
yksilövakiot

Predikaattilogiikassa merkitään lisäksi kaavamuuttujia symboleilla , tai symboleilla A, B, ... .

Kaavat

muokkaa

Määritelmä. Predikaattilogiikan termit

  1. Yksilövakiot ovat termejä.
  2. Muuttujat ovat termejä.
  3. Jos ovat termejä, niin on termi.

Määritelmä. Predikaattilogiikan kaavat
Olkoot termejä.

  1. on kaava.
  2. Jos on n-paikkainen predikaattisymboli, niin on kaava.
  3. Jos on kaava, niin on kaava.
  4. Jos ja ovat kaavoja, niin ...
  5. ...

Päättely

muokkaa

Nyt voidaan esittää, millaista on pätevä päättely predikaattilogiikassa. Ajatuksena on, että kun tunnemme konnektiivit, tunnemme lauseiden deduktiiviset seuraukset.

Aikojen kuluessa on esitetty useita toisistaan hiukan poikkeavia päättelysysteemejä. Ehkä helpoimmin ymmärrettävissä on nk. luonnollisen päättelyn systeemi predikaattilogiikalle.

Luonnollinen päättely

muokkaa

Luonnollisen päättelyn systeemissä päättelyn premissit kirjoitetaan viivan päälle, johtopäätös viivan alle. Päättelyjä voi yhdistää toisiinsa kirjoittamalla niitä peräkkäin. Luonnollisen päättelyn päättelysäännöt vastaavat tuonti- ja eliminointisäännöt kaikille konnektiiveille:

1. Negaation tuonti- ja eliminointisäännöt.

2. Konjunktion tuonti- ja eliminointisäännöt.

3. Kaikilla-kvanttorin tuonti- ja eliminointisäännöt.

Huomautuksia: *) Jos B on hylkäämätön oletus, se voidaan hylätä. **) Muuttuja x ei saa esiintyä vapaana missään kaavan A todistuksen hylkäämättömässä oletuksessa.

Todistusteoria

muokkaa

Todistusteoria keskittyy lauseen syntaktiseen todistettavuuteen (elijohdettavuuteen tai päättelyyn) toisista lauseista tiettyjen sääntöjenmukaisesti. Totuuden käsite on syntaktisen todistuksen suhteenmerkityksetön. Tulkinta on totuuden välttämätön edellytys eikätodistettavien lauseiden ei tarvitse olla tulkittuja.

On tietenkin mielekästä, jos todistus on määritelty siten, että se ontotuuden säilyttävää ja siis tosista lauseista voidaan todistaa vaintosia lauseita, mutta se on eri asia. Syntaktisen todistuksentarkoituksena on ainoastaan johtaa jo saaduista lauseista, viime kädessäaksioomista uusia lauseita.

Todistusteorian tärkeitä nimiä: Gerhard Gentzen, David Hilbert.

Ks. myös Gentzenin luonnollisen päättelyn systeemi.

Semantiikka

muokkaa

Malliteoriassa tarkastellaan kieltä semanttisesta näkökulmasta. Malli onjoukko-opillinen struktuuri, joka toimii logiikankaavojen tulkintana Tarskin totuusmääritelmän mukaisesti.

Tarskin totuusmääritelmä. Olkoon aakkosto ja -kaava. Olkoon -struktuuri ja sen tulkintajono, ts. . Tällöin kaavan totuus mallissa tulkintajonolla , merk. , määritellään seuraavasti:

  1. tai
  2. kaikilla .

Jos on joukko -kaavoja ja kaikilla , niin merkitään .

Malliteoriassa todistukselle rinnakkainen käsite on looginenseuraaminen.Jos kaikille niille malleille ja tulkintajonoille ,joille pätee ,pätee myös ,sanotaan kaavan seuraavan loogisesti kaavajoukosta .Tämä merkitään .

Malliteorian tärkeä nimi: Alfred Tarski.

Eheys- ja täydellisyyslauseet

muokkaa

Logiikassa pyritään eheään ja täydelliseen aksiomaattiseenjärjestelmään. Eheydellä tarkoitetaan sitä, että tosista lauseista tietynpäättelysysteemin nojalla päätellyt lauseet ovat nekin tosia.Täydellisyydellä taas tarkoitetaan sitä, että kaikki ne lauseet, jotkaovat aina tosia tiettyjen lauseiden ollessa tosia, ovat jälkimmäisistäpääteltävissä. Jos tietty logiikan järjestelmä on sekä eheä ettätäydellinen, vastaavat todistusteoria ja malliteoria toisiaan tässäjärjestelmässä.

Ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikan täydellisyyslauseen todistiensimmäisenä Kurt Gödel vuonna 1930.

Predikaattilogiikan laajennuksia

muokkaa

Predikaattilogiikka ja ohjelmointi

muokkaa

Logiikkapohjainen ohjelmointi on ohjelmointiparadigma, jossa predikaattilogiikalla on keskeinen rooli. Logiikkaohjelmoinnin tärkein kieli on Prolog.

Lähteet

muokkaa
  1. Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 321. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0.
  • Allwood, Jens & Andersson, Lars-Gunnar & Dahl, Östen (1988): Logiikka ja kieli. 2. painos. Suomentanut Paavo Siro. Helsinki: Yliopistopaino. (1. painos 1980 Gaudeamuksen kustantamana. Alkuteos: Logik för lingvister, 1972. Suomennettu englanninkielisestä laitoksesta Logic in Linguistics, 1979.) ISBN 951-570-020-5