Viron EU-kansanäänestys
Viron EU-kansanäänestys järjestettiin 14. syyskuuta 2003 Viron liittymisestä Euroopan unioniin (EU). Hieman yli kaksi kolmasosaa äänestäjistä äänesti kyllä, ja Viro liittyi EU:hun 1. toukokuuta 2004.[1]
.jpg)
Euroopan unionin jäsenyys oli yksi Viron ulkopolitiikan päätavoitteista itsenäistymisestä 1991 lähtien. Viroa pyydettiin aloittamaan neuvottelut EU:hun liittymisestä vuonna 1997 ja virallisesti Kööpenhaminan huippukokouksessa joulukuussa 2002. Viron parlamentti ilmoitti sitten, että kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestetään syyskuun puolivälissä 2003.[1]
Viron hallitus hyväksyi kansanäänestyksessä äänestettävän kysymyksen joulukuussa 2002. Se oli[1]:
Kannatatko liittymistä Euroopan unioniin ja Viron tasavallan perustuslain muuttamisesta annetun lain hyväksymistä ?
Kampanja ennen kansanäänestystä
muokkaaMielipidemittaukset vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla osoittivat melko heikkoa kannatusta EU-jäsenyydelle. Tämä vakuutti Viron johtavat poliitikot, kuten presidentti Arnold Rüütel, pääministeri Juhan Parts ja riigikogun puhemies Ene Ergma tukivat vahvasti omalla panoksellaan jaa-ääniä eli EU:hun liittymistä.[1]Kansanäänestystä edeltävällä viikolla Suomen presidentti Tarja Halonen vieraili Virossa tuoden esille Suomen pääosin positiivista kuvaa EU-jäsenydestä Suomen kohdalla.[2] [3]
Talous oli yksi tärkeimmistä asioista, joista keskusteltiin kansanäänestyskampanjan aikana. EU-jäsenyyden kannattajat sanoivat, että jäsenyys vauhdittaisi talouskasvua ja loisi uusia työpaikkoja, kun taas kielteisesti EU:hun suhtautuvien mukaan EU-jäsenyys voisi hidastaa Viron talouskasvua. Vastustajat väittivät myös, että Viron ei pitäisi siirtyä suoraan yhdestä liitosta eli Neuvostoliitosta toiseen eli EU:hun.[1]
EU-jäsenyyskampanja sai vahvaa poliittista, taloudellista ja tiedotusvälineiden tukea. Viron keskustapuolue oli ainoa johtava puolue, joka vastusti EU:hun liittymistä. Pääsyä tukevat julisteet olivat vallitsevia katukuvassa. Vähän ennen äänestystä kyselyt osoittivat EU-jäsenyyden lisääntyneen kannatuksen – 70 % vastaajista kannatti ajatusta EU:hun liittymisestä.[1]
Tulokset
muokkaaKokonaistulokset
muokkaa| Valinta | Ääniä | % |
|---|---|---|
| Kyllä | 369.657 | 66,8 |
| Ei | 183.454 | 33,2 |
| Kyllä/Ei-äänestäneitä yht. | 553.111 | 100 |
| Hylättyjä/tyhjää | 2.724 | 0,5 |
| Kaikki äänestäneet | 555.835 | 64,1 |
| Äänioikeutettuja | 867.714 | – |
| Kilde: Referendum - Results | ||
Alueittain (Maakunnat, Tallinna ja Tartto)
muokkaa| Alueet | Ääni- oik. | Äänes- täneitä | Hylät- tyjä ääniä | Kyllä (ääniä) | Kyllä (%) | Ei (Ääniä) | Ei (%) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Harjumaa | 79.598 | 54.123 | 202 | 37.670 | 69,86 | 16.251 | 30,14 |
| Hiidenmaa | 8.524 | 5.613 | 26 | 3.793 | 67,89 | 1.794 | 32,11 |
| Itä-Virumaa | 65.049 | 36.370 | 171 | 20.634 | 57,00 | 15.565 | 43,00 |
| Jõgevamaa | 28.879 | 17.316 | 100 | 11.309 | 65,69 | 5.907 | 34,31 |
| Järvamaa | 29.980 | 18.901 | 65 | 12.886 | 68,41 | 5.950 | 31,59 |
| Läänemaa | 21.022 | 13.287 | 51 | 8.759 | 66,18 | 4.477 | 33,82 |
| Länsi-Virumaa | 48.350 | 29.406 | 161 | 19.315 | 66,05 | 9.930 | 33,95 |
| Põlvamaa | 25.471 | 14.701 | 93 | 9.043 | 61,90 | 5.565 | 38,10 |
| Pärnumaa | 67.328 | 42.982 | 172 | 28.573 | 66,74 | 14.237 | 33,26 |
| Raplamaa | 28.256 | 18.066 | 72 | 11.597 | 64,45 | 6.397 | 35,55 |
| Saaremaa | 28869 | 17825 | 65 | 11.084 | 62,41 | 6.676 | 37,59 |
| Tartumaa | 36.319 | 22.033 | 109 | 14.967 | 68,27 | 6.957 | 31,73 |
| Valgamaa | 25.008 | 15.028 | 76 | 9.314 | 62,29 | 5.638 | 37,71 |
| Viljandimaa | 44.264 | 27.268 | 134 | 18.494 | 68,16 | 8.640 | 31,84 |
| Võrumaa | 30.813 | 18.888 | 89 | 10.955 | 58,27 | 7.844 | 41,73 |
| Tallinna | 227.361 | 156.779 | 554 | 107.405 | 68,75 | 48.820 | 31,25 |
| Tartto | 72.623 | 47.249 | 584 | 33.859 | 72,56 | 12.806 | 27,44 |
| Viro yhteensä | 86.7714 | 555.835 | 2724 | 369.657 | 66,83 | 183.454 | 33,17 |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Estonian National Electoral Committee: The Referendum on the 14th of September PILK PEEGLISSE • GLANCE AT THE MIRROR. 2003. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Martta Nieminen: Halonen tuo EU-sanomaa Viroon juuri ennen kansanäänestystä Helsingin Sanomat. 9.9.2003. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Tarton yliopistossa 10.9.2003 Suomen Tasavallan Presidentti. 10.9.2003. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Estonian National Electoral Committee: Referendum - Results vvk.ee. 14.9.2003. Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)